Rahmaninov: Vigilia


su 16.11.2025 klo 19
Uspenskin katedraali, Pormestarinrinne 1, Helsinki

Liput: 28 / 16,80 €, ovelta sekä:


su 23.11.2025 klo 18
Marian kirkko, Pikkuympyräkatu 34, Hamina

Liput: 20 €, Haminan Seudun Konserttiyhdistyksen jäsenet ja koululaiset ilmaiseksi

 

Suomalainen Kamarikuoro, johtaa Eric-Olof Söderström

Ruut Mattila, altto (Uspenski)
Tiina Sinkkonen, altto (Hamina)
Christiaan Boele & Markku Pihlaja, tenori

 

Suomalainen Kamarikuoro ja taiteellinen johtajansa Eric-Olof Söderström esittävät Sergei Rahmaninovin Vigilian, op. 37, kahdessa konsertissa. Maaliskuussa 1915 kantaesitetty sävellys on musiikin historian rakastetuimpia a cappella -teoksia. 

 

Vigilian hengellisestä luonteesta huolimatta Rahmaninov ei säveltänyt sitä jumalanpalvelukseen vaan se kantaesitettiin konsertissa. Venäjän ollessa teoksen sävellyksen aikaan syvällä ensimmäisen maailmansodan syövereissä säveltäjä kääntää sielunsa kohti universaalia rauhaa. Elämänsä loppupuolella säveltäjä ei enää ollut aktiivinen kirkossakävijä, mutta toivoi, että teos esitettäisiin hänen omissa hautajaisissaan.

”Vigilian sävelkieli poikkeaa huomattavasti Rahmaninovin pääteosten, konserttojen ja sinfonioiden maailmasta”, Eric-Olof Söderström toteaa. ”Vanhaan ortodoksiseen kirkollisen perinteeseen nojaava Vigilia ammentaa kirkkomusiikin hengellisyydestä. Se lainaa säveltäjälle lapsuudesta tuttuja veisuja ja luo uusia melodioita samaan tyyliin. Kuoron käyttö on mestarillista.”

Rahmaninovin sävellyksen voi nähdä jatkumona Tšaikovskin aiemmalle Vigilialle, mutta Rahmaninovin harmonia ja polyfonia ovat kerrostuneempia kuin edeltäjällään. Sofistikoitunut sointikudos jakautuu enimmillään yhteentoista ”stemmaan” – eli erilliseen ääneen.

Suomalainen Kamarikuoro väkevässä vedossa

”Olemme siitä onnellisessa asemassa, että Suomalaiseen Kamarikuoroon on ollut tulijoita”, sanoo kuoron puheenjohtaja Olli Junkkari. ”Mukana on ammattilaulajia, musiikin ammattilaisia ja pitkän linjan kuorolaulajia. Ryhmä on virittynyt vahvaan suorituskuntoon ja kykenee lauluteknisen pohjansa ansiosta toteuttamaan erilaisia värisävyjä ja dynamiikkaa pienimmistä pianissimoista vaikuttaviin fortissimoihin.”

Rahmaninovin tyyli vaatii laulajilta äänen kannattelukykyä, sitkeää legatofraseerausta ja ymmärrystä fraasien tyylinmukaisesta hengityksestä. Kokonaisuuden hallinnan ja musiikillisen muotoilun lisäksi tärkeä osa kuoronjohtajan tehtävää on auttaa laulajisto jakamaan voimansa koko tunnin mittaisen musiikkinautinnon kestolle. 

”On hyvä tuntea kuoron jokaisen laulajan ääni”, sanoo Söderström. ”Vain siten voi muodostaa kokonaiskäsityksen siitä, mitä voi ja kannattaa tehdä tulkinnallisesti. Suomalaisen Kamarikuoron laulajat ovat äänellisesti valmiita. Tämä on hyvä lähtökohta musiikin hienovaraisten yksityiskohtien toteuttamiseen.”

Bassosektio laulaa Vigiliassa peräti kahden ja puolen oktaavin ”ambituksella”, eli äänialalla. Sopraanojen ja tenorien tulikoe on osuuksien erittäin korkea ”tessitura”, eli keskimääräinen äänenkorkeus. 

”Rahmaninov vieläpä kirjoittaa ylärekisteriin erittäin pitkiä pianissimoja. Toteutus on äärimmäisen vaativaa, mutta laulajiston onnistuessa ratkaisu kirjaimellisesti nostaa kuulijan taivaallisiin korkeuksiin.”

 

Eric-Olof Söderströmin ja Suomalaisen Kamarikuoron tulkinta syntyy aina herkässä vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Tilassa ja ajassa väreilevä näkemys on elävää musiikkia, joka koskettaa ja jättää vahvan tunnejäljen. 

Esittäjät toivovat, että Vigilian yleisössä mukana olleet voivat konsertin jälkeen rauhoittua jokapäiväiselle levolleen henkistyneenä ja valaistuneena.